keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Lunta...

Eilen miehen kanssa haudalle kävellessä havaittiin että hautuumaakin oli saanut kunnon lumipeitteen. Emilian kiveä ei edes näkynyt lumen keskeltä ja meni jonkun aikaa kaivaessa esille. Meitä alkoi sitten lapsettaa kunnolla ja Emilia sai haudalle muutaman veistoksen. Isi rakensi tytölle pienen lumienkelin ja äiti lumilyhdyn. Yhdessä pyöriteltiin palloja joilla reunustettiin pieni kivi. Poika ei tällä kertaa halunnut mukaan haudalle vaan jäi autoon istumaan ja oli jo vähän huolissaan mihin jäimme. Tytärkin joutui odottelemaan että milloin hänet haetaan kuvataidekurssilta. Mutta ei sille mitään mahtanut. Se lumi vaan oli niin houkuttelevaa:).



Tänään on ollut täydellinen sairaslomapäivä. Olen taas nukkunut urakalla ja syönyt hyvin. Närästyskin on onneksi helpottanut. Nyt on vaan huomannut sen mitä ne kaikki aina toitottavat, että odottava äiti ei pysty syömään isoja annoksia. Ennen olen sitä ihmetellyt koska jokaisessa raskaudessa ruoka on maistunut liiankin hyvin. Kahdessa ensimmäisessä(jotka jatkuivat yli rv11) painoa ei tullut onneksi liikaa. Emiliaa odottaessa puntaristakin jo huomasi että äidille ruoka maistuu. Tällä hetkellä painonnousu on 6kg ja laskusuunnassa näyttäisi olevan. Tänään vähän päätin herkuteella ja leivoin mustikkapiirakan. Ohjeen kopsasin täältä. Päälle oli pakko laittaa pienet Nasut, kun satuin muotin huomaamaan kaapissa:)


Muutenkin tämä raskaus on ollut huomattavasti edellisiä vaikeampi niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Emiliaa odottaessa jo huomasin että en ole ihan niin nuori kuin tytärtä odottaessa. Silloin ei ollut mitään vaivoja koko raskaudessa. Loppuun asti meni ilman mitään vaivoja eikä kävelykään muuttunut ankkamaiseksi missään vaiheessa. Ja poikaa odottaessa vuotta myöhemmin nostelin vajaan vuoden ikäistä, erittäin vilkasta tyttölasta paikasta toiseen eikä tuntunut missään. Nyt en saa hanskaa nostettua lattialta vaan on melkein pakko pyytää miestä avuksi. Selkä kipeytyy pienemmästäkin ja alavatsa huutaa kostoa jos kantaa mitään vähänkään painavampaa. Täytyy vain ottaa rauhallisesti.


2 kommenttia:

PiKo kirjoitti...

oooo mikä nasupiiras :D

toivottavasti oli maukasta!!!
Me tehtiin samalla ohjeella persikkapiiras, namiskuukkelia!
Laitettiin 1 sitruunarahka ja 1 kermaviili, pari munaa ja päälle tölkkopersikoita siivutettuna! namiskuukkelia!!!
:D

Hyviä vointeja sinne, ota iisisti ja hoida itseäsi.

Kaunis oli kuva pienen haudalta.
Siunasta pikkuenkelille taivaanrantaan, siellä on monta tuttua ja monta rakasta!

Laura kirjoitti...

Kyllä oli herkullista. Ja täytyy kokeilla joku päivä tuota persikkapiirastakin. Näyttää herkulliselta!

Sinulle myös hyviä vointeja loppu raskauteen ja kuin myös, otahan rauhallisesti:)