mietteitä

Huomaan monesti vakuutavani asoita täysin varmasti; sitten jos niin tapahtuu käyttäydyn varmasti näin.

Emilian raskauden alussa poltin tupakkaa. Sain heti pienennettyä määrää ja reilusti, mutta kokonaan lopettaminen oli todella vaikeaa. Viimein tupakka jäi(onneksi, itsesyytökset olisivat kamalat) ja muistan tarkasti sen kun pohdin missä tilanteessa alkaisin polttaa uudelleen. Olin nimittäin vakaasti päättänyt että tupakkaan en koske enää ikinä, oli niin vaikea luopua, kuin yhdessä tapauksessa; jos vauva kuolee. Vakuutin että ihan varmasti jos raskaus päättyy huonosti (silloin ajattelin lähinnä keskenmenoa) ensimmäinen mitä teen, on kävelen pihalle ja sytytän tupakan.

17.2, kun Emilia oli yöllä viety kappeliin ja olimme kahden miehen kanssa huoneessa, huomasin ajttelevaani kuinka vähän minun teki mieli tupakkaa. Se oli kuitenkin joitakin kuukausia sitten ollut se ainut tapa millä hoidin stressaavia tilanteita. Onneksi päivittelin miehelle tätä ääneen ja mietin että nyt ei kyllä aloiteta polttamaan tämän takia (myös mies lopetti tupakoinnin Emilian odotus aikana). Myöhemmin kävi ilmi että hän oli pyytänyt veljeään tuomaan mukanaan tupakkaa sairaalalle, mutta ei sitten polttanutkaan yhtään.

Tänään sain lääkäriltä kehut siitä että olin ensinnäkin pystynyt tupakoinnin kokonaan lopettamaan ja erityisesti siitä että siinä tilanteessa pystyin pysymään erossa tupakasta. Ja täytyy sanoa että tämä raskaus oli paljon helpompi aloittaa ilman sitä syyllisyyttä tupakasta.

Se on ollut vaan pakko itselleen todistella että Emilian istukan irtoaminen ei johtunut siitä liian myöhään lopetetusta pahsta tavasta. Monelta lääkäriltä olen asian tarkastanut. Näyttäisi siltä että turhaan asiaa mietin. Lopetin kuitenkin "ajoissa". Mutta silti on vaikeaa vakuuttaa asiaa itselleen. Tällä kertaa en ole syönyt tai juonut mitään josta olisi vauvalle jotain haittaa. Olen ollut ylitarkka kaikesta ihan varmuuden vuoksi. Valitettavasti ihan todistettavasti se ei ole historiassakaan taannut elävää vauvaa kaikille, jotka ovat sääntöjä noudattaneet.