Ihmisten kylmyys

Satuin äsken netissä pörrätessä lukemaan erästä keskustelua jossa tuore ENKELIN äiti kirjoitti tunteistaan ja halustaa uuteen raskauteen. Luin vastauksia ja täytyy sanoa että ihmisten ajatusmaailma ihmetyttää kovasti. Monikaan ei ollut vastannut siihen mitä kirjoittaja kysyi, vaan liian moni oli takertunut sanaan ENKELI. Kuolleista kun ei raamatun mukaan tule enkelitä, vaan he siirtyvät vain toiseen paikkaan. Enkelit ovat asia erikseen!!!!

Nyt suututtaa. Olisi pitänyt tuo ketju jättää lukematta. Minulla ei ainakaan ole harhakäsitystä siitä että Emilia ei todennäköisesti ole oikeasti enkeli. Niin vain on helpompi ajatella ja miksi en saisi? Ketä se haitta jos me äidit jotka olememme ensin lasta kantaneet monta kuukautta ja siiten hänet haudanneet, sanomme lapsiamme enkeleiksi. Ja sen ei pitäisi olla keneltäkään pois, jos me ajattelemme heitä sellaisina valkoiseen pukeutuvina pieninä enkeleinä, joilla on nyt lämmin ja hyvä olla. Ihmiset voisivat oikeasti joskus ajatella vähän ennen kuin mielipiteitään kertovat.

Minulle enkelit ovat tärkeitä, ne muistuttavat Emiliasta. Aina nähdessäni oikein kauniin enkelin, haluan sen kotiin. Minulla kun ei ole enää mitään muuta lapsestani. En voi ottaa synttärikuvia kotia koristamaan tai ripustaa Emilian tekemiä piirrustuksia seinille. Laitan siis tilalle kauniita enkelitä. Ja kenestä se on väärin, pitäköön mielipiteensä ihan ominaan.

Kaikkien kuolleiden lasten äitien ei ole pakko sanoa lapsiaan enkeleiksi, mutta minulle se on helpompaa. Sanon paljon mielummin että Emilia on enkeli, kuin että Emilia on kuollut. Tiedän itse totuuden, mutta miksen saisi tehdä elämää itselleni ja muille läheisilleni paljon helpommaksi.

Ja kaikille niille jotka sille kirjoittajaparalle aiheuttivat mielipahaa, toivon isoa paisetta suoraan otsaan!!!!