Tässä suuri ylpeyden aiheeni. Vuosia sitten halusin ikkunaan jotain erilaista. Ostin kaupasta alennuksesta palan kangasta, jonka laitoin keskeltä kahtia. Sain idean lätkiä lasteni käden jälkiä eri väreillä kankaaseen. Verhot ovat olleet ikkunassa siitä lähtien, vaikka minulla yleensä verhot vaihtuvat vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Tämä idea syntyi jo ennen maalimainosta:).
Samalla periaatteella tein myöhemmin myös pöytäliinan. Siinä on lasten jalanjäljet. Yritin saada sen näyttämään siltä että lapset olisivat käveleet toisiansa vastaan keskellä liinaa ja puolivälissä kohdanneet toisensa. Ei ollut muuten helppo toteuttaa ja selkä oli aivan loppu enen kuin liina oli valmis. Mutta kyllä oli sen arvoista.
Tässä suuri ylpeyden aiheeni. Vuosia sitten halusin ikkunaan jotain erilaista. Ostin kaupasta alennuksesta palan kangasta, jonka laitoin keskeltä kahtia. Sain idean lätkiä lasteni käden jälkiä eri väreillä kankaaseen. Verhot ovat olleet ikkunassa siitä lähtien, vaikka minulla yleensä verhot vaihtuvat vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Tämä idea syntyi jo ennen maalimainosta:).
2 kommenttia:
Hienot verhot ja varmaan myös hieno pöytäliina :)
Laitan myös tähän vastauksen siihen peruna-juttuun, eli niissä pienissä perunoissa on iso solaniinipitoisuus. Tässä linkki yhdelle pottusivulle http://www.saunalahti.fi/~ahven/peruna/learti19.htm
Kiitos Taru peruna vastauksesta! En ole koskaan kuullutkaan perunan olevan myrkyllinen. Tosiaan ne pienet on parhaita.
Lähetä kommentti