Lahja ruudulla

Tänään käytiin niskapoimu-ultrassa Lahjaa moikkamassa. Pienellä oli kovasti vauhti päällä, eikä ensin meinattu mittoja ssada. Rauhoittui sitten ja lopulta oli ihan paikallaan. Olisi kyllä saanut loppuun asti liikehtiä kunnolla, että olisi jäänyt luottavaisempi olo. Pääasia että sydän löi vahvasti.

Lahja oli hieman pidempi kuin kuukautisista voisi laskea, 47mm. Ultran mukaan la olisi 13.3, joka on muuten perjantai. Pidettiin se kuitenkin siinä 16.3. Ei kuulemma lähdetä muuttamaan jos ei heitä vähintään viikolla. Eikä siinä mitään. Näillä mennään. Rakenteessa sitten katsotaan se lopullisesti.

Lääkäri oli mukava ja ymmärtäväinen. Pääsen jo rv 24 ensimmäiseen ylimääräiseen tarkastukseen ja siitä sitten jatketaan ilmeisesti neljän viikon välein ainakin aluksi. Luulen että pyydän loppua kohti kahden viikon välejä.

Turvotusta ei ollut hälyttävästi, 0,6mm. Verikokeet selviävät sitten muutaman viikon kuluttua. Nyt taas odotetaan kuin kuuta nousevaa marraskuun alkua ja rakenneultraa. Voi kun aika menisi nopeasti. Aikaisemmin olen ollut raskaudesta nauttivaa tyyppiä. Olen tykännyt mahasta ja siitä tunteesta kun joku möyrii sisällä. En ole niin kiirehtinyt synnytykseen pääsyä. Nyt toivoisin että aika menisi nopeasti ja tulisi jo maaliskuu. Toivottavasti silloin on pieni elävä sylissä.

Lapsille ajateltiin huomenna kertoa Lahjasta. Pitää nyt tarkkan miettiä mitä sanotaan. Pojalle asia varmasti kova paikka ja hänen kanssaan siitä pitää luultavasti puhua usein. Kun saisi oman huolen vähän peittoon. Vaikka tietenkin ihan totuuden mukaisesti puhutaan. Tälläkin kerralla voi mennä kaikki vikaan, tai sitten olla menemättä. Sitä kun ei koskaan tiedä.