Porukkaa ei loppujen lopuksi ollut niin paljon kuin yleensä lasten synttäreillä ja tavoista poiketen ilmakaan ei ollut tänään niin kuuma. Juhlat vietettiin siis rauhallisesti, ilman turhaa hässäkkää. Välillä sain jopa itsekkin istua sohvalle turinoimaan, mikä ei ole normaalia lasten juhlissa.
Pojalle leivoin tänä vuonna kinuskikakun, hänen omasta toivomuksestaan. Kinuskiin lisäsin vielä maitosuklaatakin. Tuli ihan hyvä päällinen. Ensi viikolla molemmat saavat lapsellisemmat kakut kun vietetään kaverisynttäreitä. Kuten kuvasta näkyy, koristeet pääsivät vähän sulamaan kakun pinnalle. Se johtuu siitä että tämä kokki oli ihan liian kiireinen ja koristeli vielä lämpimän kinuskin:) Kynttilöiden kanssa kakku näytti ihan hyvältä.
Tytär sai itse koristella kakkunsa ja siihenkin tuli mansikoita päälle. Lisäksi raaputin valkosuklaata päälle sekä väliin. Huomasin muuten että tänä vuonna ainoat tarjottavat mitkä eivät suolaisten lisäksi sisältäneet suklaata olivat muumi keksit:) Huomaa... Kakun alla aikaisemmin mainitsemani jalanjälkiliina. Vähän huonosti näkyy, mutta kun tarkasti katsoo...
Voileipäkakkua teki hirveästi mieli ja päätin uskaltautua sellaisen väsäämään ensimmäistä kertaa. Sisallä kakussa on lohta. Kakusta tuli ihan hyvää, koristelut eivät juurikaan mairittele. Taas saadaan syyttää kiireistä kokkia, jolla ei ollut aikaa paneutua tarjoilujen visuaaliseen puoleen.
Onneksi sain eilen apuja leivontaan, kun ystävä kävi leipomassa tiikerikakun ja auttamassa kakkupohjien tekemisessä. Väsymys oli taas ihan mieletön kun vihdoin nukkumaan pääsin.
Pupullekkin piti keksiä tekemistä kun raukka joutui häkkiin koko päiväksi avoimien ovien takia.Laitoin sitten omenasta langan läpi virkkuukoukulla ja sidoin langan häkin kattoon. Joutui Donitsi pikkuisen näkemään vaivaa että sai omenan syötyä. Donitsilla oli lopulta kaikesta huolimatta ihan mukava päivä ja paljon sai huomiota osakseen.
Emiliakin oli juhlissa mukana, ainakin ajatuksissa. Ja välillä Emiliasta puhuttiinkin. Monesti tuli mieleen miten erilaiset syttärit olisivat varmasti olleet jos lattialla olisi pyörinyt päivää vajaa puolen vuoden ikäinen tyttölapsi. Pystyin sen jo melkein kuvittelemaankin. Olisiko sitä sitten arvostanut onneaan, vai olisiko tuskaillut sitä kuinka paljon enemmän työtä järjestelyissä olisi ollut kun olisi ollut vauva hoidettavana?Huomenna vietetään sitten hieman erilaiset synttärit. Tänään jo suunniteltiin millaiset kukat käydään puttarhalta ostamassa ja lapset ovat siskolleen ostaneet lahjaksi pienen lilan lyhdyn joka viedään haudalle valaisemaan pimeneviä syksyiltoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti