Salama kahdesti samaan paikkaan

Minulla on hyvä ystävä joka on minulle yrittänyt iskostaa päähän että toista kertaa peräkkäin ei kohtukuolema voi yhdelle ihmiselle osua. Kerran hän kertoi minulle vertauksen auto-onnettomuudesta, kysyi olenko koskaan kuullut että joku ajaisi samassa paikassa kahdesti kolarin. Kerroin etten ole sellaisesta kuullut, taitaisi olla aika epätodennäköistä. Minulla ei ollut sydäntä siihen sanoa että se on kuitenkin mahdollista. Niinkuin sekin että kohtukuolema osuu omalle kohdalle kahdesti, ja syykään ei välttämättä ole sama.

Minä olen pienessä ajassa siirtynyt maailmasta, jossa lapset eivät kuole, maailmaan jossa kohtukuolemia sattuu jatkuvasti. Aina kun jostain huomaan taas yhden perheen menettäneen pienokaisensa, itku tulee. Sitä ei koskaan toivoisi kenellekkään. Kuitenkin vielä pahemmalta tuntuu niiden puolesta, joihin salama iskee kahdesti!

Nykyään en usko mihinkään todennäköisyys laskuihin. Viime Helmikuussa 17 päivä, meille tapahtui niin monta epätodennäköistä asiaa. Nyt varaudun kaikkeen mahdolliseen.

Tiedä että en pelkää toista peräkkäistä onnettomuutta turhaan. Tiedän että ihmiset ymmärtävät sen pelon mitä tunnen päivittäin. Ja jos joku ei sitä ymmärrä, ei hän kuulu minun nykyiseen elämääni. Minusta on hyvä että ihmiset lohduttavat ja sanovat ääneen että kaikki menee hyvin. Vaikka kukaan ei sitä voi tietää, helpottaa että joku siihen uskooo ja sitä minun kanssani toivoo.

Huomenna alkaa yhdeksäs raskausviikko. Ultra lähenee jatkuvasti. En millään enää malttaisi odottaa, ja saattaa olla että joudun soittaamaan yksityiselle ajan sitä ennen. Ihan vain että näen onko sykkivää sydäntä ja onko se oikeassa paikassa.