suunnittelua

Meillä suunnitellaan juhlia. Heinäkuun alussa olisi tarkoitus juhlia naimisiinmenoa ja vaikka juhlat on suunniteltu hyvin epävirallisiksi ja rennoiksi on järjestelyssä yllättävän paljon hommaa.


Kutsut ovat nyt valmiita ja suurinosa jo postissa matkalla eri puolille mailmaa. Sisälle kehittelin netistä löytämiäni valmiita kutsurunoja mukaillen kökön tekstin:

Huhtikussa ristiäisvieraat yllätetiin

kun ennen kastetta mentiinkin naimisiin

Heinäkuussa yhdessä juhlitaan

ja teidät mukaan kutsutaan.

Vaikeinta oli miettiä miten ihmiset kutsusta ymmärtäisivät että kyseessä todellakin on vain tavalliset juhlat eikä mitään suurta hääspektaakkelia. Minullakin kun on sukulaisia kaukana, jopa ulkomailla ja vaikka olisikin kiva että kaikki tulisivat, tuntuu että tulevat turhaan jos ajattelevat että on oikeat häät kyseessä(mitenkään itseään vähättelemättä;). Siispä kirjoitin kutsuun vielä että:

Tervetuloa .......... 11.7.2009 rentoon illanviettoon.

Ja tälläinen tuli kortista. Helppo tehdä, liukuhihnatyötä kun mies oli mukana talkoissa:) Tuurilla löysin kaikki toisiinsa sopivat vihreänsävyt. Korttipohja on siis vihreä ja siihen todella hyvin sopiva nauha ja vielä leimasimenkin väri on juuri oikea. Kuva ei tee kortille oikeutta.

Pöytäkoristeet pitäisi vielä miettiä. Ja koska juhla on siis hyvin pieni, pitäisi koristeenkin olla jotain yksinkertaista. Aluksi ajattelin että asettelisin pilttipurkkeihin koristehiekkaa ja gerberan.

Saatan kuitenkin vielä vaihtaa suunitelmaa. Ajattelin kokeilla minkä näköinen tulisi jos kävisi riippakoivusta katkomassa oksan ja asettelisi sen keskelle pöytää. Voisihan siihen sitten asetella jonkun kukankin, vaikka päivänkakkaran. Täytyy vielä suunnitella. Tämä koriste voisi kuitenkin sopia "teemaan" kun korteissakin on puu.

Puu idea tuli muuten Juha Tapion biisistä " kaksi puuta". Heti ensimmäisen kerran kun kuulin kappaleen sanoin miehelle että se kuvaa meitä niin hyvin että jos joskus "häävalsi" tanssitaan, tahdon tansia sen tahdissa. Mehän ollan aika sateenpiiskaamia ja paljon yhdessä kokeneita.

Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun

kun hetken päästä aamu odottaa

ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa

Oomme taas kuin kaksi lasta

ne jotka aikoinaan puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan

.

Ja sä viet mut ikkunan luo

ja sä sanot me kai ollaan niin kuin nuo.

.

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää

Katsoo kevääseen

Seisoo erillään

Ja kestää joka tuulen ja sään

Kaksi vanhaa puuta

Vaikket sitä nää

Katsoo kevääseen

Seisoo erillään

Ja jossain alla maan

Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

.

Kaksi ylvästä ja nuorta

Varmoina on voimistaan

Taivaankantta kohti kasvaneet

Ehkä vodet ovat kuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet

Kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet

Se ihme on kai vasta

Oomme tänne selvinneet

.

Ja sä viet mut ikkunan luo

Ja sä sanot mehän ollaan niin kuin nuo

.

...Kertsi uudestaan...

.

Tekstinmuokkaus takkuilee taas. Saattaa olla hieman oudon näköistä...

.

Hauta käytiin laittamassa kuntoon muutama viikko sitten ja odottelen nyt että uusi nurmikko kasvaa kunnolla niin näppään kuvan. Tein "istutusalueesta" tänä vuonna pienemmän joten piti istuttaa ylijäävälle osalle uutta nurmea. Itse tehtiin sekin kun en ollut varma tekeekö seurakunta sen automaattisesti. Ja saadaan ainakin aikaisemmin hauta kauniiksi. Mies kävi kiven suoristamassa ja täyttämässä haudan kohdalle muodostunutta kuoppaa. Ei häiritse enää läheskään niin paljon. Nyt vielä kun keksin mitä teen haudan päätyyn muodostuneelle "syöttökummulle"(taidan tänään tykätä todella näistä heittomerkeistä ja suluista:).